Olemme historian tienhaarassa
Edessämme oleva tienhaara pakottaa meidät valitsemaan. Meidän täytyy tehdä pikaisesti suuria muutoksia yhteiskuntiimme, mutta eriarvoisuus ja vallan epätasapainot estävät meitä tekemästä toimia jotka tiedämme järkeviksi.
Jos emme saa tehtyä näitä muutoksia, valitsemme tosiasiassa toisen paljon ikävämmän tien.
Haluamme lisätä tietoisuutta miksi näin on.
”Vaihtoehtoja sivilisaation olemassaolon edellytysten turvaamiseksi on nähdäkseni kaksi: vallan ja statuksen nykyistä reilumpi ja tasaisempi jako, tai suurten valta- ja statuserojen ja tiukkojen ympäristörajojen valvonta väkivallalla, toisin sanoen fasismi.”
J. M. Korhonen
Väitämme:
Yhteiskuntamme tarvitsevat suuria muutoksia
Erityisesti ympäristökriisit alkavat olla niin akuutteja, että meidän täytyy muuttaa yhteiskuntiamme perustavalla tavalla. Olemme rakentaneet elämäntapamme ja koko yhteiskuntamme fossiilisten polttoaineiden varaan.
Nyt tiedämme että meidän täytyy lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö mahdollisimman nopeasti. Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta silti kaikkialla törmäämme muutoksien tekemisen vaikeuteen.
Miksi meidän tulee muuttaa nykyjärjestelmää
- Nykytoimilla olemme matkalla jopa 3c° ilmaston lämpenemiseen. Tämä olisi katastrofaalista elämälle maapallolla.
- Myös muut kestävän elämäntavan mittarit kuten biodiversiteettikato (mm. eläinlajien massasukupuutto), merien happamoituminen ja typpi- ja fosforikuormitus ovat huonolla tolalla.
- Tiedemaailman viesti on selvä, emme voi jatkaa näin.
Mitä meidän tulisi tehdä
- Poistaa fossiilisten polttoaineiden verotuet, jopa kieltää niiden käyttöä
- Lisätä voimakkaasti haittaveroja, esim. ilmastopäästöille ja ympäristön tuhoamiselle.
- Rakentaa massivisia määriä uusiutuvan energian tuotantoa. Ei vain sähköntuotantoa, vaan muutkin sektorit tulee tuoda mukaan muutokseen.
- Suojella massiivisia määriä jäljellä olevaa luonnontilaista ja muuten ekologisesti arvokasta luontoa.
- Fossiiliset polttoaineet tekevät edelleen n. 80% kaikesta tehdystä työstä. Tarvittavat muutokset ovat suuria.
Yhteenveto:
Olemme tienneet ongelmat jo pitkään, mutta miksi emme olemme antaneet ongelman päästä näin pitkälle?
Olemme tietäneet ilmastonmuutoksen ongelmasta ja vakavuudesta jo pitkään, suuri yleisökin on tietänyt sen vakavuuden jo vuosikymmeniä.
Yksi aikamme tärkeimpiä kysymyksiä onkin, miksi emme ole tehneet vaadittavia muutoksia? Miksi olemme matkalla kohti katastrofaalisia ilmasto- ja ympäristökatastrofeja sekä niiden aiheuttamia muita välillisiä katastrofeja?
Jatka lukemista, niin kerromme meidän näkemyksemme.
Väitämme:
Muutokset luovat epävarmuutta
Tarvitsemme siis isoja muutoksia. Ja demokratiassa muutoksien saamiseksi siihen tarvitaan kansalaisten ja päättäjien laaja-alainen tuki.
Ongelmaksi kuitenkin tulee se, että muutokset luovat yksilöille epävarmuutta. Vaikka tiedämme että hyödymme muutoksista kokonaisuutena, emme voi varmasti tietää miten muutos vaikuttaa omaan asemaamme.
Muutoksien seuraukset ovat vaikeasti ennustettavia
Isot muutokset ovat aina vaikeasti yksilötasolla ennustettavia, ja luopuminen fossiilisista polttoaineista ja muutenkin ympäristön kantokyvyn kunnioittaminen on erittäin suuri muutos.
Vaikka tiedämme että yhteiskunta kokonaisuutena hyötyy esim. fossiilisista polttoaineista luopumisesta pidemmällä aikavälillä, on mahdotonta sanoa mitä muutos tarkoittaa juuri omaan toimeentuloon tai asemaan yhteiskunnassa. Tämä mekanismi aiheuttaa vastustusta muutoksille.
Mitä suurempi eriavoisuus on, sitä suurempaa on vastustus
Mitä suuremmat erot ovat vähävaraisena, keskiluokkaisena tai vauraana olemisessa, sitä heikommin yksilöt sietävät muutoksien aiheuttamaa tilapäistä epävarmuutta.
Tästä syystä eriarvoisuus on estämässä muutoksien tekemistä, vaikka käytännössä kaikki ymmärtävät suurien muutoksien tarpeellisuuden.
Kasautunut valta estää muutoksia
Erityisesti kun yhteiskuntamme on nykymallilla rakennettu fossiilisille polttoaineille. Jos luovumme niistä nopeasti, se vie arvoa todella paljolta nykyisiä investointeja.
Heillä on eniten valtaa, jotka ovat hyötyneet eniten nykyisestä tavasta järjestää yhteiskunta. Ja heillä on suoria intressejä vastustaa muutoksia: Se on uhka heidän valtansa lähteille.
Yhteenveto:
Mitä suurempi yhteiskunnan eriarvoisuus on, sitä enemmän kaikki pelkäävät oman asemansa puolesta ja vastustavat muutoksia.
Joten mikäli toivomme pystyä tekemään demokratiassa todellisia nopeita tarvittavia muutoksia, meidän on lisättävä ihmisten turvallisuudentunnetta. Vaikka oma asema yhteiskunnan hierarkioissa voi muuttua, on riski aseman heikkenemisestä kuitenkin siedettävä riski jos yhteiskunnan eriarvoisuus on pientä.
Muut vaihtoehdot on pakottaa muutokset vähemmistön diktatuurilla, eli siirtyminen totalitarismiin/fasismiin. Tai olla tekemättä muutoksia, ja katsoa hyvinvointiemme perustana olevan ympäristön ja ilmaston romahtavan ihmisille erittäin epäsuotuisaksi.
”Those controlling political power will eventually find it more beneficial to use their power to limit competition, to increase their share of the pie, or even to steal and loot from others rather than support economic progress.”
Daron Acemoğlu, Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty
Väitämme:
Varallisuuskin on valtaa
Vallan muotoja on erilaisia. On sosiaalista valtaa, poliittista valtaa ja taloudellista valtaa. Yhtä valtaa voidaan muuttaa toisiksi vallan muodoiksi.
Viimeisen 40v aikana erityisesti taloudellinen valta on alkanut kasautua hyvin voimakkaasti. Tämä uhkaa myös demokratian toimivuutta monin mekanismein.
Varallisuus on kasautunut jo lähes yhtä voimakkaasti kuin 1800-luvun pahimpina aikoina
Thomas Piketty sävähdytti maailmaa laajalla tutkimuksellaan joka kartoitti pääoman kasautumista vuosisatojen kontekstissa.
Hänen tärkein havaintonsa oli että varallisuus oli vahvasti kasautunut harvalukuisen eliitin käsiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Toinen maailmansota tasoitti vaurautta (ja aiheutti historian nopeimman talouskasvun ajan ja keskiluokan synnyn), mutta viimeisen 40v aikana varallisuus on alkanut taas vahvasti kasautua harvalukuiselle eliitille.
Maailman rikkain prosentti omistaa noin kaksinkertaisen määrän omaisuutta mitä maailman köyhin puolisko. Sama ilmiö toistuu myös rikkaimman prosentin sisällä.
Tämä on ongelma monella eri tasolla. Köyhimmillä ei ole varaa investoida itseensä ja parempaan elämään, ja kasautunut vauraus johtaa resurssien epäoptimaaliseen käyttöön haitaten talouskasvua ja investointeja kestävään elämäntapaa. Täten myös yhteiskuntien uudistamista pois fossiilista polttoaineista.
Tasainen valta on demokraattista – Kasautunut valta on keskussuunnittelua
Neuvostoliittoa johdettiin tunnetusti keskussuunnitellusti. Tämä valta oli kasautunut kommunistiselle puolueelle vallankumouksen kautta.
Valta voi myös kasautua muilla tavoilla. Törmäämme keskussuunnittelijan ongelmaan ja sen aiheuttamiin resurssien epäoptimaaliseen käyttöön riippumatta siitä, onko pistemäisesti kasautunut valta saavutettu vallankumouksen kautta, vaiko markkinamekanismin lopputuloksena.
(Neuvostoliitosta puhuttaessa sitä usein ajatellaan virheellisesti ”tasajakoa kokeiltiin Neuvostoliitossa, eikä se toiminut”, vaikka todellisuudessa Neuvostoliitossa kyllä oli tuloeroja. Neuvostoliiton tuloerot olivatkin suuremmat kuin vaikkapa nykyisissä pohjoismaissa on. Lisää aiheesta kirjoituksessa ”Tasajakoa kokeiltiin Neuvostoliitossa”.)
Kasautunut valta estää muutoksia
Heillä on eniten valtaa, jotka ovat hyötyneet eniten nykyisestä tavasta järjestää yhteiskunta. Ja heillä on suoria intressejä vastustaa muutoksia: Se on uhka heidän valtansa lähteille.
Erityisesti kun yhteiskuntamme on nykymallilla rakennettu fossiilisille polttoaineille. Jos luovumme niistä nopeasti, se vie arvoa todella paljolta nykyisiä investointeja.
Tämä kasautuneen vaurauden valta ulottuu globaalissa maailmassa yhä tiukemmin käytännössä kaikkeen. Politiikkakin on paljon muutakin kuin yksi ihminen – yksi ääni. Esimerkkinä hyväosaisten etua ajavien poliitikkojen rahallinen tuki vaaleissa on todella paljon suurempaa kuin köyhempien etuja ajavien.
Ja rahalla voi vaikuttaa lopputulokseen. Mainostaminen ja lobbaaminen toimii, ja siksi niihin käytetäänkin järkyttävän suuria määriä rahaa. Etu on tässä heillä joilla rahaa on.
Yhteenveto:
Pistemäisesti pienelle joukolle kasautunut valta on ongelmallista – Riippumatta onko valta kasautunut vallankumouksen vai markkinakemanismin toiminnan kautta
Joten mikäli toivomme pystyä tekemään demokratiassa todellisia nopeita tarvittavia muutoksia, meidän on lisättävä ihmisten turvallisuudentunnetta. Vaikka oma asema yhteiskunnan hierarkioissa voi muuttua, on riski aseman heikkenemisestä kuitenkin siedettävä riski jos yhteiskunnan eriarvoisuus on pientä.
Muut vaihtoehdot on pakottaa muutokset vähemmistön diktatuurilla, eli siirtyminen totalitarismiin/fasismiin. Tai olla tekemättä muutoksia, ja katsoa hyvinvointiemme perustana olevan ympäristön ja ilmaston romahtavan ihmisille erittäin epäsuotuisaksi.
Parempi maailma on mahdollinen, mutta se vaatii nykytilanteen ja sen ongelmien hahmottamisen.
Ja muutos parempaan vaatii myös vision paremmasta. Tule mukaan visioimaan parempaa maailmaa!
Jarkko Lauspalo
Sivuston ylläpitäjä
Watch, Read, Listen
Join 900+ subscribers
Stay in the loop with everything you need to know.